Opetusmenetelmät oppimisen tukena


Omaa opetusmenetelmäpakkiaan täydentävällä opettajalla on ainakin sosiaalisen median palveluissa valinnan varaa. Mutta kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää. Somekouluttajan silmin suurten toimijoiden, kuten Microsoftin tai Googlen, astuessa mukaan koulukentälle, lupaavat pienet sometyökalujen versot uhkaavat tulla talloituiksi. Siinä missä koodariyrittäjät kehittävät notkeita ja kevyitä apseja, suuret yritykset tuottavat alustoja, jotka vaativat kirjautumisen ja ainakin joissain tapauksessa tietyn käyttöjärjestelmän omaavat laitteet. Alustan kylkiäisenä tarjotaan koulutusta - ja kerätään käyttäjien dataa. Ja kun kuusi vuotta sitten someen sujahdettiin tietokoneella, nyt opiskelijat hyväksyvät vain mobiilisti - omilla kännyköillä - käytettävät sovellukset.

IT:n käyttö opetuksessa ei kuitenkaan ole itseisarvo, eikä sosiaalista mediaa tulisi ottaa käyttöön väline edellä, vaan tarpeiden mukaan. Mitä uusi työkalu antaa lisää, mitä se mahdollistaa paremmin kuin aiemmin käytetty? Itse pidän nopeasti käyttöön otettavista, ideointia tai ajatusten koontia tai tiivistämistä tukevista yhteiskäyttöön sopivista mindmap-, etherpad- (yhteiskirjoitusalusta) tai whiteboard-tyyppisistä palveluista, joissa käyttäjät näkevät reaaliaikaisesti toistensa tuotokset. Näitä ovat esimerkiksi Flinga, Padlet, TodaysMeet ja Mindmeister. Vertaistukea sosiaalisen median opetuskäyttöön löytyy esimerkiksi Facebook-ryhmistä Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja iPad opetuksessa.

Opetuksen "välineellistämistä" välttääkseen kannattaa kääntyä pedagogiikan puoleen ja miettiä, miten erilaisten pedagogisten menetelmien avulla voisi ohjata oppimista, osallistaa opiskelijoita tai opettaa toisin kuin mihin on tottunut - mahdollisesti urautunutkin. Laadukasta oppimisprosessia käsittelevässä ammatillisen opettajakoulutuksen webinaari-istunnossa keräsimme hetkessä taulullisen pedagogisia ryhmätyöskentelymenetelmiä, joista osallistujilla oli enimmäkseen hyviä ja kannustavia kokemuksia. Mainittiin mm. Learning cafe, Bonon hatut, roolipeli ja muut pelit (esim. Kahoot), väittely, mindmapit - ja tietysti opeopinnoissamme käytössä oleva menetelmä yhteistoiminnallinen palapeli.

Tutustumisen arvoinen palvelu opettamiseensa uusi tuulia kaipaavalle on myös Opetushallituksen Hyvät käytännöt -sivusto.

Hyvä käytäntö voi olla menetelmä tai toimintatapa, joka on kehitetty opetuksen ja oppimisen tueksi, yhteistyön kehittämiseen, toiminnan suunnitteluun ja organisoimiseen, verkostoitumiseen, opetushenkilöstön kouluttamiseen, tai arviointiin.
Palvelussa on paitsi opettajakollegoiden jakamia vinkkejä, myös hankerahaa saaneiden koulutusorganisaatioiden koulutushankkeissaan tuottamia hyviä käytäntöjä. Omien Aktikas-ryhmieni (Lukio-opettajille suunnattu aktiivisen kansalaisuuden näkökulmia ja sosiaalisen median käyttöä yhdistävä koulutus) kanssa kokeiltuja juttuja palvelusta löytyy. Aikaa palvelun selaamiseen kannattaa varata, sillä hyviä käytäntöjä löytyy sivustolta satoja.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kohtaaminen ja ohjaaminen vuoropuhelussa opiskelijan kanssa

Lähipäivillä Oulussa: opiskelun aloitus

Lakiosaamista ammatillisille opettajille